EuroSkills2016 Göteborg: Dag 5

Wohoa! viimeistä kokonaista päivää Ruotsissa viedään! Matkani Göteborgiin sekä ammattitaidon EuroSkills2016 EM-kilpailuihin on sujunut tähän asti upeasti. Tänään on käsillä viimeinen kilpailuihin liittyvä päivä, eli päättäjäiset

Den 4 december 2016 Dag 5

Tänään vietin päiväni Göteborgissa kierrellen kaupunkia. Päättäjäisten oli määrä alkaa vasta 18:30, joten aikaa oli reilusti. Olin tosin käyttänyt tilaisuutta hyväkseni ja nukkunut hieman pidempään.

Olin luvannut eräälle tuttavalleni käydä Fiskekörkanilla. Sain vasta tänään kuulla, että kyseessä on kalamarkkinapaikka, vaikka aluksi luulinkin sitä kirkoksi. Harmikseni tassuttelin paikan päälle toteamaan, että nämä markkinat ovat tänään kiinni. Itse rakennus oli kuitenkin kaunis ja näkemisen arvoinen.

Tämän jälkeen pyörin vähän siellä sun täällä. Kiirehdin ostamaan vielä viimeisimpiä tuliaisia ja fiilistelin ruotsalaista sunnuntaiaamua. Eksyin Hagan kirkolle pällistelemään joulukuusimyyjäisiä (joulukuusia jo näin aikaisin!) ja Göteborgin yliopiston joulumarkkinoillakin kävin pyörähtämässä ihmettelemässä ruotsalaisten opiskelijoiden kädentaitoja ja niiden tuotoksia. Löysin yliopiston läheltä aivan ihastuttavan puiston, jossa vietin hiljaisen hetken ahmimalla itseeni puiden lomasta paistavaa auringon valoa ja luonnon omia tuoksuja. Ah, miten ihanaa vaihtelua Mässanilla värjöttelyyn!

Olimme sopineet opettajani kanssa tapaavamme puolenpäivän aikoihin Trägårdsföreningenin kasvihuoneessa – opettajani kun on kiinnostunut kasveista. Itseänikin kiinnosti käydä kurkistamassa ruotsalaisten talvipuutarhaan, joka osoittautui vierailun arvoiseksi ja aiemmin arvelemaani suuremmaksi.

Kasvihuoneelta lähdimme kiertämään kaupungin keskustaa kiertävää vallihautaa, jonka varrelta poikkesimme Hagaan. Sieltä löysimme aivan ihanan joulutorikadun, jolla tungeksi muutama muukin enemmän tai vähemmän ruotsia puhuva. Mitään irtaimistoa ei tuolta torilta mukaan tarttunut, mutta tämmöinen ”näyteikkunashoppailu” sopi minulle oikein hyvin, sillä olin tuhlannut viimeiset käteiseni ruokakauppaan. Kiipesimme upealle Skansen Kronanin näköalapaikalle, jonka huipulla oli aiemmin puolustuksessa toiminut linnake. Näköalaa riitti ja pikkuhiljaa laskussa oleva aurinko maalasi taivaan kauniin punertavaksi. Päätimme lähteä etsimään ruokapaikkaa, ennen kun tulisi pimeää, koska pimeässä vieraassa paikassa suunnistaminenhan on aina haastavampaa kuin valoisassa.

Päädyimme Kungsportsavenyen Mc Donald’siin kahville – itse höystin omani vielä sundaella. Kelloon katsoessani totesin, että tässä olisi vielä parisen tuntia aikaa avajaisiin. Minun ei siis olisi enää mitään järkeä lähteä koukkaamaan hotellille. Päätinkin tappaa aikaa vierailemalla Mässanin vieressä olevassa Lisebergin huvipuistossa.

Liseberg oli ihana! Joka paikassa oli valoja – ja ihmisiä. Huvipuisto oli oikeastaan ihan täynnä, mutta hitaasti etenevässä ihmismassassa tämmöinen pällistelijä sai rauhassa hissuttaa ja katsella ympärillään häiritsemättä ketään. Ihastuin satumaa-henkiseen struktuuriin – jossain kauempana kohosi upea linna kuin suoraan Disney-leffasta ja keskiaikaisilla kojuilla myytiin kaikenlaista käsin taotuista kelttiläiskoruista leikkimiekkoihin ja linnanneidon pukuihin. Laitteissa en ennättänyt pahemmin vierailla, jonot kun olivat aikamoiset. Kun kello alkoi lähestyä puoli seitsemää, suunnistin vauhdilla Scandinaviumille.

Tällä kertaa sisäänpääsyssä ei ollut ongelmia, mutta kohtasin seuraavan ongelman: en löytänyt tuttuja mistään. Noja, sen enempää ihmettelemättä suunnistin sisälle paikkaani etsimään. Hämmästyin hieman, kun huomasin ranskalaisten valloittaneen sen katsomon, jossa oma istumapaikkani sijaitsi. Hieman takeltelevalla englannilla kommunikoiden sain selville, että suomalaisen olisi parasta etsiä omiensa katsomo, sillä se olisi jutun juju. Ja eikun takaisin etuovelle ihmettelemään. Pohdin hetken aikaa ja yritin soittaa vaikka ja minne, kunnes äkkäsin ensimmäisen suomenlippua kantavan henkilön, jonka perässä kipitin toiselle puolelle areenaa. Sieltä löysin vihdoinkin vapaan ja tarpeeksi suomalaisen paikan juuri ennen kun avajaiset pärähtivät käyntiin.

Kaava meni aika samalla tavalla kuin avajaisissa – oli puheita, upeita musiikki- ja tanssiesityksiä sekä yleisön huudattamista. Vihdoin suosikkikohtani eli palkintojen jako alkoi. Hämmästyin kovasti, kun suomalainen sai mitalin jo heti ensimmäisessä kategoriassa. Mitaleja tippui tasaiseen tahtiin ja suomalaiskatsomo sai hyppiä paikallaan ja huiskuttaa lippujaan niin reippaasti, että koko homma kävi kuntoilusta. Odotin jännittyneenä viimeisen lajin, eli lähihoitajien palkintojen jakoa. Pronssi meni Saksalle ja hopea Alankomaille. Hämmästyin kovasti, sillä Saksan tyttö oli ollut todella taitavan oloinen. Puristin käteni nyrkkiin jännityksestä ja toistelin itselleni voiko se olla? voiko se olla?.. Kyllä riemu ratkesi, kun Suomen lippu sekä Madelenin nimi läjähti tulostaululle ykköspaikan kohdalle ja pian Madelen riensikin lavalle palkintoa vastaanottamaan. En ole varmaan sitten Weekendien huutanut yhtä kovaa ja ollut niin täynnä iloa. Avajaisten jälkeen riensin onnittelemaan Madelenia itseään. Niin upea suoritus!

Avajaisten jälkeen olin niin into piukeana, että päätin kävellä hotellille, vaikka käyttämätön bussilippu lojuikin vielä lompakossani. Ajattelin, että uni tulisi paremmin, jos purkaisin ensin vähän energiaa. Olin valtavan ylpeä kaikista sijoittuneista, kaikista Suomen ammattitaitomaajoukkueen jäsenistä, kaikista kilpailijoista, kaikista järjestäjistä. Ihan kaikista. Pidin itseäni suorastaan kahelina – miten vahvasti olin kisojen mukana elänyt, vaikken ollut edes itse kilpailemassa. Ihan kuin se perus suomalainen, joka katsoo jääkiekkoa: nimi mainittu, Torilla tavataan!

Tässä vielä Suomen mitalistit kopioituna Suomen ammattitaitomaajoukkueen sivuilta:

http://www.ammattitaitomaajoukkue.fi/

Kultaa: 

I lähihoitaja Madelen Grankulla, Yrkesakademin i Österbotten
I floristiikka Lila Hagman, Keudan aikuisopisto
I huonekalupuuseppä Jaakko Järvi, Koulutuskeskus Salpaus
I kokki Johan Kurkela, Ravintolakoulu Perho
I verkkosivujen tuottaminen Jari Pekkala, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU
I CNC-jyrsintä Eemi Saloranta, Hyria koulutus

Hopeaa:

II kauneudenhoito Kirsi Havi, Vaasan ammattiopisto
II hiusmuotoilu Taiju Koivula, Kouvolan seudun ammattiopisto KSAO ja Kouvolan kaupunki
II visuaalinen myyntityö Salla Käyhkö, Pohjois-Karjalan ammattiopisto
II ravintolapalvelu Eveliina Paananen, Jyväskylän ammattiopisto

Pronssia:

III graafinen suunnittelu Tomi Mäkelä, Jyväskylän ammattiopisto
III sähköasennus Werner Sillanpää, Salon seudun ammattiopisto

-Aikku