EuroSkills2016 Göteborg: Dag 6

Den 5 december 2016 Dag 6

Viimeinen päivä – matkapäivä – oli käsillä. Herätys oli eilisestä poiketen aikainen, sillä lento lähtisi puolenpäivän maissa ja - kuten ehkä muistattekin – Landvetterin lentoasemalle oli hotelliltamme melkoisen verran matkaa. Eikun aamupalalle ja kamat kasaan! Jouduin avaamaan laukkuni jopa kolmesti, sillä milloin meinasin unohtaa vaatteita kaappiin ja milloin shampoita suihkuun. Sanon aina, että matkalle lähteminen on ihanaa, mutta matkalta lähteminen on astetta turhauttavampaa. Samat tavarat (plus tietysti tuliaiset) eivät millään meinaa mahtua laukkuun, jossa ne ovat matkalle saapuneet. Whyyy?

Päätimme viime hetkessä vaihtaa suunnitelmia ja matkata lentokentälle taksilla (se kun kuitenkin tuli edullisemmaksi jonkun mielestä). Kuski jutteli niitä näitä ja vastaili mielellään hassujen suomalaisturistien kysymyksiin. Ni kommer från Finland? Näkyykö se niin hyvin päällepäin?

Vihdoinkin olimme kentällä ja pääsimme tekemään lähtöselvityksen. Seuraavaksi lähdimme metsästämään baggage drop –tiskiä, jota ei meinannut millään löytyä. Liityimme TeamFinlandin huppareihin sonnustautuneiden nuorten joukkoon, joilla myöskin oli tuo kyseinen tiski hukassa. Vihdoin löysimme etsimämme ja saimme laukut vietyä. Seuraavaksi pidin virallisen välipalatauon istumalla keskellä LAndvetteriä syöden raejuustoa - tai kesoa, kuten täällä päin sitä kutsutaan.Turvatarkastuksessa tapasin taas Madelenin, jonka kanssa vaihdoin nopeasti pari sanaa. Meillä on ollut Madden kanssa hauskana tapana kommunikoida siten, että Madde puhuu suomea niin paljon kuin pystyy och jag talar svenska, men när jag inte kan säga det vad jag skulle vilja säga på svenska och hon kan inte säga det på finska, vaihdamme kumpikin omaan äidinkieleemme. Molemmat silti ymmärtävät toinen toistaan, mikä on tärkeintä – självklart!

Turvatarkastuksesta suunnistin Pressbyrånille eli paikalliselle R-kioskille ostamaan jättisuuren kahvin jota hörpin samalla kun kävelin lähtöportille. Täytyy sanoa, etten ymmärrä ihmisiä, jotka eivät pidä ruotsalaisesta kahvista. Omasta mielestäni se oli oikein hyvää ja suorastaan pelasti aamupäiväni (joskus uskon vahvasti olevani aikamoinen kahviaddikti!).Kone tuli tällä lennolla aika täyteen, mutta sehän ei minua haitanut. Tärkeintä oli, että minulla oli istumapaikka ja sillä hyvä. Luukutin Spotifysta Armin van Buurenin Freefallia nousun aikana, mikä sopi mielestäni tilanteeseen osuvasti (ei, en toki ajatellut, että kone tippuisi vapaapudotusta…) Vilkutin hyvästiksi Göteborgille ja lupasin tulla vielä joskus takaisin – joskus kesällä ehkäpä…

I'm finally home! Koneemme laskeutui takaisin tutulle Helsinki-Vantaalle. Olimme joutuneet hetken aikaa odottelemaan ilmassa ruuhkan vuoksi, mutta sekään ei minua pahemmin haitannut – kunhan pääsisin turvallisesti takaisin kotiin. Olin ihan fiiliksissä, kun pääsimme ajamaan terminaaliin lentökenttäbussilla. Hur kul, en ole ikinä päässyt Helsinki-Vantaalla lentokenttäbussin kyytiin!

Laukkujen nouto ja reipasta kävelyä juna-asemalle. Ajattelin että huhhuhhuh, seuraavaksi olisi edessä laukkujen purkaminen ja pyykkirumba. Seuraavaksi ajattelin, miten hassulta tuntui kävellä ja kuulla lähes taukoamatta suomea – vart gick min svenska och alla svenska människor? Oli ihanaa todeta, että borta bra men hemma bäst kun lopultakin pääsin oman kodin sohvalle köllimään.

Siinä oli tiivistettynä reissuni Göteborgiin sekä EuroSkills2016 ammattitaidon EM-kilpailuihin. Oli kerrassaan hienoa päästä mukaan tekemään ja kokemaan näinkin upeaa tapahtumaa ja oppimaan uutta. Myös ruotsin kielitaitojen kehittäminen teki hyvää ja antoi itseluottamusta niin kielen kuin sen käyttökynnyksen madaltamisenkin kanssa. Haluankin kiittää kaikkia niitä, jotka tekivät tästä upeasta matkastani mahdollisen! Nyt odotan innolla, josko pääsisin kilpailemaan Budabestin EuroSkillseihin 2018. Can’t wait!

Always remember that you #gotskills! 

-Aikku